Rocktoimittajan päiväkirja

Sekoilua Iisalmessa, osa 2

Runnirock 15.-16.8.2014 Runnin kylpylä, Iisalmi


"Tämä on parasta irkkurokkia, mitä olen koskaan kuullut suomalaisen bändin esittämänä!"

Tamperelainen

Rohkeat rotat raikaavat!

Redhill Rats korkkaa Tampereen perjantaina.

Toistakymmentä vuotta toiminut Redhill Rats soittaa vihdoinkin ensimmäistä kertaa Tampereella. Kehuttu keikkabändi pistää pystyyn bileet perjantaina O’Connell’sissa.

Helsingin Uutiset

Jussi Syren & Groundbreakersin levynjulkistuskeikka, Rekolan Kino 20.10.2012

Kansainvälisen tason bluegrass-helmemme lämppäriksi valittu, Punavuoren (jonne muistot suloiseen vie lapsuuteen) kivijaloista taiteen kaltevalle pinnalle punnertava Redhill Rats lunasti aluksi lavan ja yleisön itselleen rynnistävällä, jopa röyhkeän itsevarmalla tyylillään.

Röyhkeys tarkoittaa uskallusta ja voimaa heittää itsensä ja yleisönsä vihreän saaren pehmeään utuun ja kuulauteen pois sumuisesta ja sateisesta syys-Suomesta. Olen pari-kolme kertaa käynyt Irlannissa kalastus- ja musiikkimatkalla. Redhill Ratsin luoma tunnelma oli fantastisesti parallel lines kokemusteni kanssa.

En voi mitään sille, että kadehdin toisten taitoa ja kykyä soittaa ja laulaa hyvin. Ja pystyä loihtimaan omillaan tunnelma, johon muiden taiteenlajien on lähes mahdoton yltää.Esimerkiksi. Vaikka pidän irlantilaisuudesta, Rocky Road to Dublin ei minulle ole aiemmin oikein auennut. Nyt aukeni. Herranjee, biisihän vaatii norsun voimat, norsun keuhkot ja norsun muistin.Petollisen helpon kuuloinen mutta äärimmäistä fysiikkaa ja tunnetta vaativa kappale. Ja esiintymisfiiliskin oltava kuin em. eläimellä lasikaupassa. Upeaa.

Redhill Ratsin seuraavaa keikka täytyy syynätä oikein suurennuslasin kanssa – ettei vain lipsahda ohi. Tinapillikin on silloin lupauksen mukaan vielä lisänä.

Vantaan Lauri

Baareista Pyhän Laurin kirkkoon

Ilkka Ranta-aho soittaa ja laulaa bändissä, joka esiintyy ensimmäistä kertaa kirkossa.

Marc Gunn's Irish Song Lyrics

New Podcast - My Father Was a Werewolf

Not too long ago a band called Redhill Rats submitted music to my Irish & Celtic Music Podcast. I loved their style so I played "My Father Was a Werewolf" in the show. A listener, authoress and fan of Harry Potter, named Peg Kerr, loved the song too. So much so that she filked it. I loved her filk so much that I recorded it. It tells the story of Teddy Lupin, son of Tonks and Remus Lupin, the werewolf.

International Songwriting Competition

Honorable Mention for "Your Love Has Served Me Well" Ilkka Ranta-aho (Redhill Rats) (Helsinki, Finland) in the Folk/Singer-Songwriter Category.

Folkowa Art

Redhill Rats to mało znana fińska grupa, która jest doklejana do całej masy epigonów The Pogues. I choć trzeba przyznać, że bez znajomości płyt formacji Shane'a MacGowana na pewno by tak nie grali, to udało im się wypracować własne brzmienie. Sporo w nim przestrzeni, być może to mroźne helsińskie powietrze tak działa na muzyków.
Piosenki takie jak "Gotta Go" czy "Older" nie tylko brzmieniem nawiązują do The Pogues. Są tam również intertekstualne wstawki w tekstach, które dają nam wyraźnie znać kto był inspiracją Finów.
Do najlepszych utworów autorskich należą tu: świetna ballada "Rain From Hell", napisana w klimacie Johnny'ego Casha piosenka "My Father Was a Werewolf" i rozrywkowa "Sailing 'round the World".
Nie zabrakło też przeróbek folkowych standardów. Z rozbujanego szkockiego "Tramps and Hawkers" Finowie zrobili zgrabną balladę. Też buja, ale nieco inaczej. Z kolei rubaszne "White, Orange and Green" pozostawili w klimacie znanym choćby z brzmienia The Dubliners, dodając jedynie pogueso-podobny aranż. Szkoda tylko, że w "Dark Eyed Sailor" dali się ponieść niewątpliwej sympatii do grupy Steeleye Span. Utwór ten aranżowano już różnie, podejrzewam, że sprawni muzycy, jakimi bez wątpienia są członkowie Redhill Rats, dali by radę zrobić tą piosenkę po swojemu.
Redhill Rats to moje odkrycie początków 2009 roku. Jeżeli tak się zaczyna, to dalej już na pewno nie będzie źle.